Lisää ajoa Itävallassa

Kolme hyvin erilaista ajopaikkaa Itävallassa: Leogang, Wagrain ja Saalbach-Hinterglemm. Tässä näkymiä Saalbachin X-linelta.

Jo monta erinomaista ajopäivää, tänään Wagrainissa, vaikeampaa, juurakkoisempaa, rakennettua hienoutta.

Euroopan pisin freeride-reitti

 
 
 
 
Kehuvat Saalbachin X-lineä Euroopan pisimmäksi freeride-reitiksi ja kyllä siinä ajamista olikin, huhhuh. Oli kivistä polkua, puroja, jyrkkiä metsäpätkiä mutaisine juurakkohelvetteineen, kivikkoa, rakennettuja North Shore -laitureita, vauhdikasta tiellä posottelua. Oikein tunsi miten kehittyy maastopyöräilijänä, oli niin vaikeata mutta hauskaa.

Vuoria, taluttamista, ajoa

 
 
 
 

Lisää kuvia Leogangista

 
 
 
 

Täydellisen onnistunut matka

 
 
 
 
Ei jättänyt matka paljon toivomisen varaa, saatiin kolme ja puoli päivää hienoa ajoa upeissa maisemissa. Tuosta puolitoista päivää oli Kona Stinky -freeridepyörät ja muun ajan Kona Dawg -perustäysjoustot vuokralla. Erityisesti freeride-pyörät pitää kyllä varata etukäteen, oli hyvin lähellä ettei olisi saatu ollenkaan noita sen kummemmin Leogangista kuin vuoren toiselta puolen Saalbachista tai Hinterglemmistä. Stinkyt olivat perusvehkeitä mutta toimivat erinomaisesti alamäessä, kun taas Dawgit ovat kyllä aika karmeita halpiksia, olisipa ollut omat mukana. Polkuajoon 120-140 milliä joustava täysjousto on sopiva, freerideen sitten ei kannata ajatella mitään välimuotoa vaan ainoastaan oikea freeride-pyörä toimii. Hypyt ja dropit ovat niin isoja, juurakot ja jarrupatit samoin.

Opastetut polkuajot ovat tällaisessa paikassa välttämättömiä ainakin alkuun pääsemiseksi, polkuja ei omatoimisesti löydä puhumattakaan että osaisi ketjuttaa niitä hyviksi retkiksi. Ei vaikka yrittäisi kuinka lukea karttaa, monet maastopyörätrailit ovatkin hiekkatietä ja sellaista näkyvät monet saksankielisen alueen tyypit tykkäävän ajaakin, ylös ja alas.

 
Alaspäin menossa metsässä, Leogangin freeride-poluilla