tiistai 18. elokuuta 2009

Euroopan pisin freeride-reitti

 
 
 
 
Kehuvat Saalbachin X-lineä Euroopan pisimmäksi freeride-reitiksi ja kyllä siinä ajamista olikin, huhhuh. Oli kivistä polkua, puroja, jyrkkiä metsäpätkiä mutaisine juurakkohelvetteineen, kivikkoa, rakennettuja North Shore -laitureita, vauhdikasta tiellä posottelua. Oikein tunsi miten kehittyy maastopyöräilijänä, oli niin vaikeata mutta hauskaa.
Posted by Picasa

Vuoria, taluttamista, ajoa

 
 
 
 
Posted by Picasa

Lisää kuvia Leogangista

 
 
 
 
Posted by Picasa

Täydellisen onnistunut matka

 
 
 
 
Ei jättänyt matka paljon toivomisen varaa, saatiin kolme ja puoli päivää hienoa ajoa upeissa maisemissa. Tuosta puolitoista päivää oli Kona Stinky -freeridepyörät ja muun ajan Kona Dawg -perustäysjoustot vuokralla. Erityisesti freeride-pyörät pitää kyllä varata etukäteen, oli hyvin lähellä ettei olisi saatu ollenkaan noita sen kummemmin Leogangista kuin vuoren toiselta puolen Saalbachista tai Hinterglemmistä. Stinkyt olivat perusvehkeitä mutta toimivat erinomaisesti alamäessä, kun taas Dawgit ovat kyllä aika karmeita halpiksia, olisipa ollut omat mukana. Polkuajoon 120-140 milliä joustava täysjousto on sopiva, freerideen sitten ei kannata ajatella mitään välimuotoa vaan ainoastaan oikea freeride-pyörä toimii. Hypyt ja dropit ovat niin isoja, juurakot ja jarrupatit samoin.

Opastetut polkuajot ovat tällaisessa paikassa välttämättömiä ainakin alkuun pääsemiseksi, polkuja ei omatoimisesti löydä puhumattakaan että osaisi ketjuttaa niitä hyviksi retkiksi. Ei vaikka yrittäisi kuinka lukea karttaa, monet maastopyörätrailit ovatkin hiekkatietä ja sellaista näkyvät monet saksankielisen alueen tyypit tykkäävän ajaakin, ylös ja alas.
Posted by Picasa

perjantai 14. elokuuta 2009

 
Alaspäin menossa metsässä, Leogangin freeride-poluilla
Posted by Picasa

Toinen ajopäivä

 
 
 
 
Aloitettiin samoilla hienoilla poluilla joita vedettiin ekana päivänä, kolme tuntia ylös ja alas ja nauttien. Sitten saatiin odotetut freeride-pyörät vuokraamolta, joten lähdettiin takaisin vuoren toiselle puolelle niitä kuittaamaan. Ajaminen muutti muotoaan seuraaviksi neljäksi tunniksi kovasti, isot suojukset ja eri radat, hyppyjä ja droppeja ja isoa jännitystä. Hauskaa eri tavalla, aivan huutolystiä. Huomiseksi on molemmat fillarit vielä vuokralla, joten aamulla lähdetään kokeilemaan Euroopan pisin freeride-reitti ja pari muutakin rankempaa pätkää, illemmalla ehkä ajetaan normaalimpaa mutta alppikokoista polkua vielä.
Posted by Picasa

Ensimmäinen Leogang-päivä

Aivan eeppistä on ollut! Varasin etukäteen samalta oppaalta kuin viime kesäkuussa ekalla visiitilläni mahdollsimman kattavan ja vaikka kokopäiväisen polkuajokierroksen. Herra suositteli että otetaan ohjelmassa tarvitsijoita varten oleva 5 gondolin freeride-tour. No, näin tehtiin ja varattiin fillarit sitä varten myös, nimestään huolimatta ei ollut kyse kovin raskaasta freeride-ajosta. Pari muuta kuskia oli myös samalle retkelle mukana, mua ja Akia enemmän ylämäkeen kuin alamäkeen tottuneita saksalaisia. Aamuysistä noin kolmeen saakka ajettiin, nousumetrejä pyörällä noin 1000 ja alamäkeen korkeuseroa yhteensä 5000 metriä.... Todella sweet! Joskin maassa jossa ei ole jokamiehenoikeutta ei voida ajaa koko ajan vain metsäpolkuja, mutta niitäkin mahtui matkaan PALJON. Alamäkeä on niin paljon että kädet kipeytyvät jarruttamisesta. Kun tästä herkullisesta retkestä selvittiin, pohdittiin noin puoli minuuttia että pitäisikö ajaa vielä hiukan lisää. Keli oli loistava, joten päädyttiin vetämään täysi päivä eli vielä tunti nousua ja päälle puoli tuntia huikeata single trackia alaspäin. Mä muistin viime reissulta reitin ja se on aivan helmi. Hienointa polkuajoa mitä olen eläessäni ajanut, ei sen enempää... Pannaan kuvia myös tuosta, mutta luulen että palataan samalle polulle vielä reissun aikana.

torstai 13. elokuuta 2009

Mahtava päivä takana

 

Aivan loistava ajopäivä, ensin opastettuna 5 gondolin kierros vuoria ylös ja polkuja sekä teitä alas. Sitten kun mikään ei riitä vielä Akin kanssa kaksituntinen, ensin yksi tunti pelkästään ylämäkeä ja päälle paras mahdollinen polku alas puoli tuntia. Nyt ei meinaakaan jaksaa nousta enää edes portaita.
Posted by Picasa

keskiviikko 12. elokuuta 2009

Leogang odottaa taas

Iltapäivällä lähtö Alpeille, tuttu paikka viime vuoden kesäkuulta, joten tiedän että tulee olemaan hauskaa. Kunhan vaan dropit osuvat kohdalleen ja vauhtia riittää. Tällä kertaa olen jopa hiukan harjoitellut, no okei pari kertaa, mutta kuitenkin.